Vuoden 64 Rooman Suuri Palo ja Keisarin Maailmanvalloituksellinen Strategia

Historioitsijoita ja arkeologeja on kiehtonut vuodesta 64 eteenpäin tapahtunut Rooman suuren palon mysteeri. Tulisia kieltolakeja rikkovia talonpoikaisia ei voi syyttää tästä tuhoisasta katastrofista, joka murskasi lähes kolmanneksen kaupungista tuhkaan.

Syntyjänsä puolesta epäilyttävä palo roihusi kuusi päivää ja yöt, uhraamaan valtaisan määrän Rooman kaupunkeja ja taloja - lukuisia temppeleitä ja julkisia rakennuksia mukaan lukien. Keisari Nero, tunnettu taiteellisista taipumuksistaan ja autoritaarisesta hallintomasansa, ajautui syytösten kohteeksi.

Tutkijat ovat spekuloineet palon syystä vuosisatoja. Jotkut uskovat, että palo oli vahinko, joka johtui Rooman kaupungin tiheästä rakennuskannasta ja puutavaran runsasta käyttöä. Toiset taas epäilevät Nerona ja hänen kenties salaisella tarkoitusperällä – uudelleenrakentaa kaupunki omasta näkökulmastaan.

Neron asemaa vahvisti kuitenkin se, että hän otti aktiivisesti vastuuta pelastustyöstä ja avusti palon uhreja. Hän perusti useita julkisia apuohjelmia ja jakoi viljaa ja muita tarvikkeita kodittomiin. Lisäksi Nero aloitti suuren uudelleenrakennusprojektin, joka johti uuden “Domus Aurean” eli Kultainen Talon rakentamiseen – keisarillisen palatsin, jonka sanotaan olleen aikansa yksi mahtavimmista rakennuksista.

Rooman Suuri Palo - Seuraukset ja Muutokset

Nerosta on säilynyt ristiriitainen kuva: hänet muistetaan sekä lahjakkaana taiteilijana että julmana tyrannina. Rooman suuren palon tapauksessa hän saattoi olla molempia – avulias pelastustyössä mutta samalla manipuloiva ja valtaansa vahvistava hahmo.

Palo oli Rooman historiassa merkittävä käännekohta, joka johti kaupunkisuunnitteluun muutoksiin ja uusien arkkitehtuurityylien syntymiseen.

Palon syytä ei ehkä koskaan selvitetä täysin. Silti se on yksi Rooman historian dramaattisimmista tapahtumista, jonka vaikutukset jatkuivat kauan sen jälkeen kun liekit olivat sammuneet.