Aleksandriassa, tuo antiikin maailman valkea helmi, sijaitsi yksi ihmiskunnan suurimmista aarteista: Suuri Kirjasto. Sen hyllyillä oli kerättyä koko tunnetun maailman tietoa ja viisautta – filosofiasta historiaan, matematiikasta tähtitieteeseen. Mutta tämä loistava keskus, tietojen lähteinen puro, kohtasi julman kohtalon 1. vuosisadalla ja katosi ikuisiksi ajoiksi.
Kirjaston tuhon syyt ovat monimutkaiset ja kiistanalaisia. Jotkut historioitsijat uskovat, että Julius Caesarin sotaretki Aleksandriaan vuonna 48 eaa. saattoi laukaista tapahtumaketjun, joka johti kirjaston hävittämiseen. Caesarin joukot sytyttivät vahingossa tulipalon kaupungissa ja se levisi myös kirjastoon.
Toisten tutkijoiden mielestä tärkeämpi tekijä oli Aleksandrian kukoistavan hellenistisen kulttuurin vähitellen katoaminen Rooman vallan myötä. Hellenististä kulttuuria edusti tuolloin Rooman keisari Augustus ja hänen aikansa valtaeliitti, jotka näkivät tieteen ja filosofian uhkana omalle vallalleen.
Kirjaston hävitys ei tapahtunut yhdessä yössä. Se oli pikemminkin pitkä prosessi, joka alkoi kirjastolle tehdyn rahoituksen vähennyksestä ja päättyi lopulta sen polttamiseen Julius Caesarin joukkojen toimesta. Kirjanpolttojen ohella Rooman vallan alla Aleksandrian filosofit ja tutkijat joutuivat yhä vahvempaan syrjintään.
Kirjaston hävityksen vaikutukset olivat katastrofaaliset. Tuhannet tekstit, jotka olisivat voineet valaista ihmiskunnan historiaa ja tietoa, tuhoutuivat ikuisesti. Tieto katosi, ja Euroopassa alkoi pitkä keskiaika, jona tieteellinen edistys pysähtyi lähes kokonaan.
On selvää että Aleksandriasta kadotetut tiedot ovat vaikuttajina monen nykypäivän tieteenalan kehityksessä. Matematiikka, tähtitiede ja filosofia olisivat ehkä paljon kehittyneempiä, jos kaikki tuolloin saatavilla ollut tieto olisi säilynyt.
Monet historioitsijat uskovat, että Aleksandriassa sijainnut Suuri Kirjasto oli yksi maailman ensimmäisistä yliopistoista. Se toimi paikkana, jossa oppineet kokoontuivat keskustelemaan ja vaihtamaan tietoa eri aloilta. Kirjaston hävitys ei vain vahingoittanut tieteellistä kehitystä, se vaikutti myös yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen elämään.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu joitakin tärkeimpiä aiheita, jotka katosivat Aleksandrian Suuren Kirjaston tuhon myötä:
Aihealue | Kuvaus |
---|---|
Matematiikka | Menettyihin teksteihin kuului todennäköisesti Eukleideen geometrian teoksia ja muita matemaattisia tutkimuksia, jotka olisivat voineet edistää matematiikan kehitystä merkittävästi. |
Astronomia | Kirjastossa oli kerätty havaintoja tähdistä ja planeetoista, jotka olisivat antaneet arvokasta tietoa varhaisesta astronominen tutkimuksesta. |
Filosofia | Aleksandriassa kirjoitettiin lukuisia filosofisia tekstejä, joissa pohdittiin ihmisen olemusta, moraalia ja yhteiskunnan rakennetta. Näiden tekstien häviäminen on merkittävä menetys filosofiselle ajattelulle. |
Kirjaston tuho oli traaginen tapahtuma, jonka vaikutukset tuntuisivat vuosisatojen ajan. Se on muistutus siitä, kuinka tärkeää on suojella tietoa ja kulttuurista perintöä.
Aleksandrian Suuren Kirjaston tarina on myös muistutus siitä, että historia on täynnä yllätyksiä ja käänteitä.